photo hilkkaban.jpg

18. kesäkuuta 2019

Ootteko huomanneet, kuinka päätä huimaavaa mun postaustahti täällä ollessa on ollut? Nä kolme kuukautta, jotka oon täällä  rapankon toisella puolella viettänyt, on ollut täynnä uusia asioita ja kokemuksia, joista en ole muistanut blogissa edes mainita. Niitä sellaisia pieniä juttuja ja yksityiskohtia, jotka piristää kummasti arkea ja pitää mua kiireisenä.Tärkein syy mun viihtymiseen täällä on ollut mun kaverit ja host-perhe. Oon tutustunut täällä ollessani niin ihaniin ihmisiin, että parempaa en olis osannut edes toivoa.




Miten onnekas oonkaan kun oon saanut elämääni sellaisia ihmisiä, jotka tekee hyvästeistä niin vaikeita. Mun vuodesta on kulunut vasta 1/3 mut toi heipattaminen on silti jo ollut ajankohtaista. Niin hassua, miten yhtenä päivänä katsot ihmisiä sun ympärillä ja kaikki tuntuu niin oudolta ja tuntemattomalta ja toisena päivänä hyvästelet itku kurkussa noita ihmisiä, jotka on yhtäkkiä muuttuneet niin älyttömän tärkeiksi. Muutama viikko sitten, yksi mun tärkeimmistä kavereista, Dante muutti yllättäen Texasiin. Ajattelin että tän pahemmaksi asiat ei todellakaan voi mennä, koska meistä tuli tosi lyhyessä ajassa tosi tosi läheiset ja vietettiin aikaa yhdessä lähes päivittäin. Viimeaikojen tapahtumat kuitenkin kumosi ton luulon ja kovaa. Noista saatte enemmän kuulla seuraavassa postauksessa.





Christmastime









Nyt oon kirjoittanut niin monta postausta putkeen että sana ei meinaa enää millään luistaa, mutta koitetaan nyt kuitenkin, että saan taas yhden postaamattoman tapahtuman alta pois. Mun joulu oli tosi erilainen, kuin mihin oon Suomessa tottunut ehkä eniten just sen takia että oon tosi, tosi kaukana niistä ihmisistä, joiden kanssa oon tottunut jouluni viettämään. Kaikki se mikä on suomessa aina ollut aivan päivänselvää, ei täällä ollutkaan samanlaista, esimerkiksi aito kuusi, hienot lautaset, piparit ja joululahjojen avaaminen jouluaattona. Täällä kun kuusi oli koottava muovinen, ruoka syötiin kertakäyttölautasilta ja paketteja käärittiin auki vasta jouluaamuna. Piparitkin oli vaihdettu kekseihin, eikä glögistä ollut tietoakaan ja se oli mulle tosi kova paikka. Ensvuonna tä tyttö siis luultavasti 100 kertaa enemmän pipareita kuin menneinä vuosina :D Meidän joulu oli täynnä naurua ja iloisia hetkia, sekä ihania lahjoja myös suomen puolelta. Vaikka tä jolu olikin supererilainen, niin tykkäsin kovasti ja sain taas yhden arvokkaan kokemuksen lisää.

*  Joulun ehdoton uutuus oli noi värikkäät piparminttutangot jotka ei ole piparminttutankoja nähnytkään, uskokaa pois, varsinkin kirpeät versiot voittaa perus puna-valko tangot 100-0.