Apua! En edes tiedä mitä ajatella enää. Mulla on tasan 5 tuntia lähtöön.. vähemmänkin ja vaikka kuinka koitan vääntää aamuista herätystä myöhemmäksi, ei aika näytä kulkevan yhtään sen hitaampaa. Lasken vain tunteja lähtöön ja kauhulla odotan sitä hetkeä, kun noi tunnit muuttuu minuuteiksi, sekunteiksi ja jo tapahtuneiksi hetkiksi. Vaikka kaiken lähtöön liittyvän pitäisi olla kunnossa, ei toi tunnu vaan yhtään sen todellisemmalta, kuin koskaan ennenkään, täällä mä vaan kirjoitan blogitekstiä ja raivoan mun koneelle keskellä yötä lentokenttähotellissa, enkä silti tajua, silti. En vain osaa kuvitella, että huomenna tähän aikaan oon jo ihan muualla ja tutut ja turvalliset ihmiset ja ympäristöt ovat jääneet jo kauas taakse.
Peach State here I come! Nähdään ja kuullaan kohta taas.
Onnea matkaan serkkusein :) Harmi ettei ehditty näkemään enää mut pidä superkiva vuosi!! <3 (ja hei, lähetä kortti jossakin kohtaa! ;))
VastaaPoista